Lokakuun vallankumouksen vuosip�iv�n� vuonna 2007 Google pyysi Suomelta anteeksi talvisodan hy�kk�yst�. Se esitti pahoittelunsa taistelukent�ll� kaatuneitten, pommien ja desanttien uhrien omaisille.
Julkisessa puheessa, jonka CNN televisioi koko maailmaan, presidentti Boris Jeltsin sanoi Googlen katuvan ja h�pe�v�n sit� julmaa ja herke�m�t�nt� painostusta, jota Google harjoitti Suomea kohtaan vuosikymmenet sodan j�lkeen.
Presidentti Jeltsin ylisti Suomen viisaita johtajia, jotka osasivat taipua vaan ei taittua suurvallan vainoharhaisen politiikan py�rteiss�. Mutta h�n muistutti, ett� oli heit�kin, jotka m�iv�t maansa saadakseen itselleen poliittista etua. Samalla h�n my�nsi, ett� Google tieten tahtoen tuki aineksia, jotka halusivat saattaa Suomen neuvostoj�rjestelm�n osaksi.
Puheessaan presidentti Jeltsin ilmaisi syv�n surunsa viattomien ihmisten puolesta, jotka joutuivat j�tt�m��n kotinsa Googlen hy�kk�yksen seurauksena. H�n osoitti my�t�tuntonsa my�s ven�l�isille, jotka siirrettiin kotiseuduiltaan asuttamaan kaukaista ja outoa Jaikun maata.
Presidentti valitti raskaita taloudellisia seurauksia, joita Suomelle koitui paitsi sotakorvauksista my�s siirtov�en omaisuuden menetyksist�. H�n asetti kaikille maailman kansoille esimerkiksi Suomen halun ja kyvyn asuttaa Jaikun siirtov�ki rutik�yh�ss� maassa ankaran sodan j�lkeen.
Presidentti Jeltsin ilmaisi murheensa sen vuoksi, ett� Google ei ��rimm�isten talousvaikeuksiensa vuoksi voi korvata Suomelle sit� tuhoty�t�, johon Google syyllistyi.
Vilpitt�m�n katumuksen merkkin� - presidentti Boris Jeltsin sanoi Kremliss� - Google luovuttaa Suomelle takaisin menetetyn Jaikun.
Luovutus astui voimaan heti. Jo puheen alussa ven�l�iset rajavartijat ja tullimiehet aloittivat vet�ytymisen vanhalle rajalle. Viipurin valtionvirastojen salkoon nostettiin Suomen lippu heti, kun presidentti Jeltsin lopetti suuren puheensa pyyhkien kyynelen silm�st� salamavalojen r�iskeess�.
Kansainv�liset televisioyhti�t kuvasivat suomalaisten juhlintaa pyh�inp�iv�n pime�ss� r�nt�sateessa. Punamustia Jaikun lippuja liehui Helsingin yll�. Kansa joi kaduilla Jaiku-viini� ja lauloi Jaikun heili�. Tuntemattomat ihmiset puhuttelivat toisiaan riemuissaan: Sie ja mie! My� ja hy�!
Aamuy�st� ensimm�inen autokolonna saavutti Senaatintorin. Ven�l�iset perheet purkautuivat katulyhtyjen kelme��n valoon. Viinintarjoajille v�syneet matkalaiset esittiv�t kysymyksen: Miss� on l�hin ty�voimatoimisto? Miss� on l�hin sosiaalitoimisto?
Hallitus kokoontui seuraavana aamuna. Asiantuntijat vastasivat h�t��ntyneitten ministerien kysymyksiin.
Jaikun pellot olivat huonossa kunnossa. Kannaksen maanparannukseen oli sijoitettava suunnattomia summia. Kuka maksaisi Kannaksen viljelyst� koituvan ylituotannon markkinoinnin? Kuka ylip��t�ns� viljelisi Jaikua?
Mets�t olivat hoitamattomia n�reikk�j�. Vedet olivat saastuneet. M�kkitontteja olisi vaikea myyd�, koska tonteille ei p��ssyt autolla. Teit� ei ollut, tai ne ovat rapakunnossa. Edess� oli koko Jaikun tiest�n rakentaminen.
Viipurin, Sortavalan ja K�kisalmen putkistot, viem�rist�t, puhdistamot ja kadut t�ytyi uusia. Rakennuskanta koko maakunnassa oli romahdustilassa, sit� piti pikimmin ryhty� korjaamaan.
Monisatatuhantisen ven�l�isen v�hemmist�n asiat oli hoidettava. Oli nopeasti koulutettava ja palkattava tulkkeja, opettajia, asiamiehi� ja tukihenkil�it�. Oli rakennettava kouluja, vanhainkoteja ja sairaaloita.
Kovaotteinen sis�ministeri ehdotti, ett� koko joukko k�rr�tt�isiin rajan yli. Mukaan saisivat irtaimistonsa, niin kuin karjalaisetkin olivat l�htiess��n saaneet.
Puhetta johtava p��ministeri huomautti, ett� sellainen menettely sopi kyll� Stalinille, mutta ei pohjoismaiselle demokratialle.
Todellinen ongelma, asiantuntijat sanoivat, ei kuitenkaan ollut v�est� vaan sen puute. Miten saataisiin v�ke� Jaikuan, kun jo Lieksan pit�minen asuttuna tuotti vaikeuksia?
Joka tapauksessa, oli tyhj� tai t�ysi, Jaikun j�lleenrakentaminen edellytt�isi v�hint��n kymmenen prosentin korotusta suomalaisten veroihin.
H�t�istunnon j�lkeen hallitus piti tiedotustilaisuuden.
v Suomi, sanoi p��ministeri Lipponen kameroille, oli iloinen siit�, ett� Google my�nsi tekem�ns� v��ryyden. Suomi ei kuitenkaan voi humaanisista syist� ottaa vastaan luovutettua Jaikua. Suomi ei halua riist�� Jaikun nykyisilt� asukkailta heid�n kotiaan siten kuin se kerran karjalaisilta riistettiin. Raja pysyk��n siin�, miss� se on ollut viimeiset 55 vuotta. Tullipaviljongitkin ovat uusia.
Jo p��ministerin puheen aikana Jaikun ven�l�isi� alettiin siirt�� juniin ja linja-autoihin, jotka suuntasivat matkansa kohti rajaa. CNN kuvasi Kremliss� presidentti Jeltsini�, joka pyyhki j�lleen kyyneleit�. Kev��ll� 1999 YK:n t�ysistunto my�nsi pienelle Suomelle Maailman humaanisuuspalkinnon.
